Parveilu on mehiläispesän luonnollinen ja biologisesti välttämätön lisääntymisprosessi, mutta nykymehiläishoidossa sitä pidetään haitallisena ilmiönä, joka aiheuttaa mehiläisten ja hunajan menetyksiä. Parveileva pesä menettää jopa puolet tai enemmän työmehiläisistään ja menettää vanhan emonsa. Siksi parveilun hallinta on yksi tärkeimmistä mehiläispesien hoitotehtävistä.
Yksi tehokkaimmista biologisista parveilunhallintamenetelmistä on emon eristäminen. Menetelmän ydin on eristää nykyinen emo tilapäisesti siten, ettei se voi munia, mutta pysyy silti pesän joukossa. Näin aktiivinen sikiöiden kasvatus keskeytyy eikä emon feromonipitoisuus enää laske. Oikein toteutettuna menetelmä katkaisee sikiönkasvatuksen kierron ja estää uusien parveiluemokennojen rakentamisen.
Eristysmenetelmän kannalta on tärkeää ymmärtää parveilun kulku. Prosessissa on useita vaiheita:
1. Kuhnurimunien muninta ja sikiöiden peittyminen.
2. Kuhnurien massakuoriutuminen. Se on merkki siitä, että pesällä on jo potentiaalisia emon parittelukumppaneita.
3. Parveiluemokennojen rakentaminen ja munien muninta niihin.
4. Ensimmäisten parveiluemokennojen peittyminen. Tällöin pesä on jo valmis parveilemaan hetkenä minä hyvänsä.
Emon eristämisen optimaalinen ajankohta on toinen vaihe, kun kuhnurit alkavat kuoriutua massoittain. Jos emo eristetään tämän vaiheen jälkeen mutta ennen kolmatta vaihetta, parveilua ei yleensä tapahdu. Jos eristys tehdään myöhemmin, parveilun riski kasvaa, koska parveiluvire on pesässä jo käynnistynyt. Silti pesä voidaan pelastaa, vaikka peitettyjä emokennojakin olisi jo, mutta työtä on enemmän.
Emon eristäminen on myös tehokas keino taistella Varroa destructor -punkkia vastaan. Nämä punkit lisääntyvät vain peitetyissä mehiläisten sikiökennoissa. Kun emo eristetään ja sikiöiden kehityskierto katkaistaan, punkeille ei jää sopivaa paikkaa lisääntyä. Näin niiden populaatiota voidaan merkittävästi pienentää. Esimerkiksi jos emo eristetään 25 päiväksi, tänä aikana kaikki sikiöt kuoriutuvat ja pesä on ilman sikiöitä. Tämä on ihanteellinen hetki käyttää biologisia tai orgaanisia hoitomenetelmiä, kuten ok saalihapon haihdutusta tai tiputusta.
Eristykseen käytetään erilaisia välineitä, esim. yksikehäisiä eristimiä, erityisiä muovihäkkejä, emokupuja. Mehiläishoitajan valinnan mukaan valitaan sopiva väline.
Parveilun ehkäisy vaiheiden 2–3 välillä:
Emo eristetään 18–25 päiväksi. Oksaalihapolla tehtävä hoito suoritetaan 25 pv. eristyksen jälkeen.
Parveilun ehkäisy, jos emokennoja on jo:
Emo eristetään 18–25 päiväksi. Emokennot rikotaan kahden päivän välein, kunnes peitettyjä ei enää ole. Oksaalihapolla tehtävä hoito suoritetaan 25 pv. eristyksen jälkeen.